Meillä on monia asiota, josta pitää päästää irti…
Aivomme ovat hassuja kapistuksia… Näyttää siltä, että ne luulevat hallitsevansa asioita. Itseasiassa se, että ”tiedämme asioita” rakentaa seiniä laatikkoon, jota voisi kutsua ”elämämme laatikoksi”. Se laatikko alkaa rajoittamaan omaa elämäämme ja ennenkaikkea se alkaa rajoittaa, kuinka Isä voi vaikuttaa elämässämme.
Isä asuu sydämessämme. Sydämemme on paikka, jossa Isä puhuu meille. Jos emme elä sydämestämme käsin, meillä ei voi olla intiimiä suhdetta Hänen kanssaan, emmekä voi kuulla hänen ääntään. Hän ei voi auttaa meitä tulemaan vapaaksi, jos riipumme asioissa, joita olemme pitäneet oikeina koko elämämme ajan.
Olen elänyt suurimman osan elämästäni käyttäen järkeäni päätöksenteossa. Onko viisasta tehdä jotain vai ei… Piti ensin selvittää kaikki faktat, että pystyi tekemään päätöksen. Pienestä pitäen tässä yhteiskunnassa opetetaan, kuinka asiat tehdään oikein, ja mitä ei saa tehdä. Kaikki pohjautuu tietoon sekä listoihin oikeista ja vääristä asioista. Minulla ei ollut tietoa, että minulla on sydän, josta käsin meidät on luotu elämään. Uskon sydämestäni, että kun sydämemme on yhteydessä Häneen, teemme automaattisesti oikeita asioita ilman, että ne olisivat lista oikeasta ja väärästä.
Mitä jos vain päästäisimme irti asioista, joiden ajattelemme olevan oikein, ja opettelisimme tunnistamaan ja kuuntelemaan sydäntämme? Mitä jos vain luottaisimme sydämeemme ja Isäämme, että hän pitää meistä huolen, vaikka emme tietäisikään kaikkea?
Meidät on luotu elämään sydämestä käsin ja käyttämään aivoja pelkästään sivussa apuna.
Elämämme on täynnä kaikenlaista tekemistä, ja se kuuluu elämään. Jokin tekeminen on saattanut olla osa meitä jo pitkän ajan, ja se on jopa saattanut näyttää hyvältä asialta tehdä mutta… Oletko varma, että kaikissa niissä asioissa lukee sinun nimesi? Saatamme tehdä hyviä asioita, mutta jos siinä hyvässä asiassa ei lue nimeämme, niin se pelkästään syö aikaa siltä meille parhaalta asialta, jossa todella lukee nimemme. Jos teet asioita, joissa ei lue nimeäsi, estät myös samalla jonkun toisen ihmisen parhaan asian toteutumista.
Meillä jokaisella on erityinen asia/asioita sydämessämme, juttu joka on tarkoitettu meille tehtäväksi, asia jonka Isä on laittanut sydämeesi jo syntyessäsi. Kun elämme sydämestämme käsin, tiedämme selvemmin ja selvemmin, missä asioissa lukee nimemme, mitkä asiat tuovat meille elämää, ja mistä asioista todella pitää päästää irti. Irti päästäminen ei ole aina helppoa, varsinkin, jos sen asian tekeminen on ollut lähteenämme asioille: olen hyväksytty, haluttu, tarpeellinen…
Minulla oli tapana olla tällainen. Olin valmis auttamaan ketä tahansa, koska tahansa, missä tahansa. Oli hienoa tuntea olevansa tarvittu, hyväksytty, arvostettu. Minulla on monia käytännön taitoja, joten pystyin tekemään monia asioita. Minua ei oltu tarkoitettu tekemään niitä kaikkia asioita, se pelkästään ajoi minut loppuun palamiseen.
Ei ole helppoa päästää irti asioista, jotka ovat antaneet meille arvomme. Mitä jos päästän irti, arvostetaanko minua enää? Tarvitaanko minua? Hyväksytäänkö minut? Asiaa ei myöskään helpota se, että elämässämme on varmasti ihmisiä, jotka arvostavat meitä pelkästään tekemisemme mukaan.
Mitä jos kerrankin sanoisit jollekkin EI, ja samaan aikaan tuntisit itsesi äärimmäisen hyväksytyksi, arvostetuksi ja tietäisit 100% varmuudella, että asiaa ei ollut tarkoitettu sinulle, vaikka joku toinen näytti tietävän asian kuuluvan sinulle paremmin kuin sinä? Tämä vapaus kutsuu sinua!
Se ei kuitenkaan tarkoita, että jos eteesi tulee jotakin epämukavaa tehtäväksi, voisit sanoa: ”ei, tämä ei ole minulle”. Tulet aina tietämään sydämessäsi, onko asia tarkoitettu sinulle vai ei.
Rukoilen, että Taivaan Isä auttaa sinua päästämän irti asioista, joista sinun tulee päästää irti, ja auttaa sinua todella menemään sydämeesi, niin että alat tuntea oman sydämesi ja sydämesi unelmat, jotka Hän on sinne asettanut!
-Daniel-